Opiskelijoiden harjoittelu ja tutkimusluvat
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköt toimivat työssä oppimisen sekä ohjatun harjoittelun paikkoina mm. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen opiskelijoille. Opiskelijoiden harjoittelu ja työssä oppiminen perustuu oppilaitosten ja varhaiskasvatuksen välisiin sopimuksiin.
Harjoittelu
Harjoittelupaikan löytäminen
Opiskelija etsii hyvissä ajoin ennen harjoittelun alkamista joko itsenäisesti tai yhteistyössä ohjaavan opettajansa kanssa harjoittelupaikan, joka soveltuu kulloinkin kyseessä olevan harjoittelun tavoitteisiin. Ohjaava opettaja varmistaa, että opiskelijalla on riittävästi tietoa ja taitoa, jota harjoittelu edellyttää.
Harjoittelu- tai työssä oppimispaikan varmistuttua opiskelijan sopia harjoitteluun liittyvistä käytännön asioista yksikön esimiehen kanssa.
Harjoittelun aikana
Harjoittelun ajaksi opiskelijalle nimetään vastuullinen ohjaaja, mutta myös muut työntekijät tarvittaessa tukevat ja ohjaavat opiskelijaa.
Opiskelijalla on oikeus
- olla työyhteisön jäsen
- saada perehdytys työyksikön työhön
- saada osallistua toimintaan
- saada palautetta harjoittelujakson sujumisesta
- antaa työtehtäviin, työyhteisön toimintaan ja harjoittelun ohjaukseen liittyvää palautetta
Opiskelijalla on velvollisuus
- olla aktiivinen
- opetella harjoitteluun liittyviä työtehtäviä opiskelutasoaan ja harjoittelun tavoitteita vastaavasti sekä osallistua malliruokailuun yhdessä lasten kanssa, jos se sisällytetty tavoitteisiin
- käyttäytyä asiallisesti ja noudattaa hyviä tapoja
- osallistua monipuolisesti ryhmän toimintaan sekä tehdä opiskelun edellyttämät tehtävät
- opetella ottamaan vastaan palautetta
- noudattaa sovittuja työ- ja lepoaikoja.
- noudattaa työpaikan sääntöjä, kuten esim. pukeutumis- ja hygieniasääntöjä, oman matkapuhelimen käyttöä koskevia sääntöjä, savuttoman työpaikan periaatetta.
- opetella toimimaan yhteistyössä eri henkilöstöryhmien kanssa
Harjoittelun loppuvaiheessa
Harjoittelun loppuvaiheessa käydään palautekeskustelu, johon osallistuu opiskelijan ja harjoittelun ohjaajan lisäksi pääsääntöisesti/aina myös oppilaan opettaja. Tässä keskustelussa annetaan suullinen ja kirjallinen palaute. Opettaja vastaa kokonaisarvioinnista ohjaajan kanssa. Onnistuneeseen lopputulokseen vaikuttavat avoin ja jatkuva yhteistyö sekä vuorovaikutus ohjaajan, opettajan ja opiskelijan kesken.
Tutkimuslupa
Tutkimuslupa tarvitaan kaikkiin tutkimuksiin, kehittämishankkeisiin ja opinnäytetöihin, joissa kerätään tai käsitellään Vaasan kaupungin varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen asiakkaita tai henkilökuntaa koskevia tietoja riippumatta aineistonhankintamenetelmästä (esim. rekisteritiedot, haastattelut, kyselyt).
Yksittäistä yksikköä koskevaa tutkimuslupaa anotaan yksikön esimieheltä (eli päiväkodin johtajalta, perhepäivähoidonohjaajalta tai rehtorilta), mutta useampaa yksikköä koskeviin tutkimuksiin luvan myöntää varhaiskasvatusjohtaja tai koulutoimenjohtaja tutkimusaiheen mukaan. Anomukseen liitetään tutkimussuunnitelma, mahdollinen kyselylomake tai haastattelukysymykset. Ennen anomuksen lähettämistä on suositeltavaa pyytää yksikön esimiehen alustava suostumus tutkimukseen.
Tästä linkistä voit tulostaa tutkimuslupahakemuksen.
Anomuksen käsittelyyn tulee varata aikaa muutamia viikkoja. Aineiston kerääminen voi alkaa vasta tutkimusluvan saamisen jälkeen.
Yksityisiä päiväkoteja tai oppilaitoksia koskeviin tutkimuksiin haetaan tutkimuslupa kyseessä olevalta yksiköltä.
Mikäli tutkimukseen osallistuu lapsia, tutkijan on huolehdittava, että lasten huoltajilta saadaan kirjallinen lupa tutkimukseen osallistumiselle. Tutkija sopii menettelytavoista yksikön yhteyshenkilön kanssa.
Tästä voit täyttää ja tulostaa tutkimuslupahakemuksen.
Anomuksen voi toimittaa joko kirjeitse tai sähköpostitse.
Vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus
Jokaisen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa työskentelevän, harjoitteluaan suorittavan ja tutkimusta tekevän on noudatettava laissa säädettyä vaitiolovelvollisuutta sekä käsiteltävä henkilötietoja lain edellyttämällä tavalla.
Lapsien tai heidän perheidensä tietoja ei saa luovuttaa tai kertoa työyhteisön ulkopuolelle.
Vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus kattaa salassa pidettävien asiakirjojen lisäksi myös asiakkaan, potilaan tai henkilökunnan suullisesti kertomat asiat. Harjoittelijalla tai työssä oppijalla ei ole myöskään oikeutta katsoa tai käsitellä tietoja, jotka eivät liity harjoitteluun. Salassapitovelvollisuus koskee myös työnantajaan, työyhteisöön ja henkilökuntaan liittyviä asioita.
Yksityisenä henkilönä toimimisessakin opiskelijaa velvoittaa lojaalisuusvaatimus eli harjoittelupaikasta, asiakkaista sekä työyhteisöstä on puhuttava asiallisesti. Kiellettyä on esimerkiksi julkaista tai jakaa sosiaalisessa mediassa kuvia, joissa näkyy tunnistettavasti harjoittelupaikan lapsia.
On muistettava, että vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus säilyy, vaikka harjoittelu tai työssä oppiminen on päättynyt. Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tai henkilötietojen lainvastaisesta käsittelystä voi aiheutua oikeustoimia.