Tervetuloa!

Tervetuloa!

Tervetuloa Vaasan, seudun ja Merenkurkun saariston uudelle sivustolle! Tämä on sivuston kehitysversio, jonka sisältöjä täydennetään. Mitä mieltä olet sivustosta?

Ohita valikko
Merenkurkun Saaristo kuuluu UNESCON maailmanperintökohteisiin.
Merenkurkun saaristossa on vaikuttavia kivikoita.

Jääkauden jäljet

Matala saaristo ei ole aina ollut näkyvissä, sillä jääkauden mahtavat jäämassat painoivat alueen meren alle. Jäätikön sulaessa maankuori vapautui taakastaan ja pystyi aloittamaan hitaan kohoamisensa.

Alussa maankohoaminen oli hyvinkin nopeaa, mutta nykytahdiksi on vakiintunut kahdeksan millimetriä vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että Merenkurkun saariston rantaviivoihin tulee vuosittain 150 jalkapallokentän verran uutta maata! Maisemien muutoksen ja rantaviivan siirtymisen pystyy siis havaitsemaan ihmisiän aikana.

Kuin toinen planeetta

Merenkurkun saaristo on tunnettu kivikkoisuudestaan. Saaristolaisille kivikot ovat tuttu osa maisemaa, mutta muut eivät ehkä koskaan ole nähneet mitään vastaavaa ja näky salpaa hengen. Erityisesti maailmanperintöalueen eteläisen osan kivikot voivat tuoda mieleen tieteiselokuvan. Onpa kuultu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) edustajan huokaisevan, että maisema on kuin toiselta planeetalta!

Havaitseko sinä jääkauden jäljet maastossa?

Jääkausi jätti jälkeensä myös muutakin kuin mökkitontteja kasvattavan maankohoamisilmiön. Saariston perustana on tasaiseksi kulunut, vanha peruskallio, jossa on siellä täällä nähtävissä jään raapimia uurteita. Niistä voi päätellä jään kulkusuunnan.

Merenkurkun saaristossa on runsaasti moreenikumpareita ja harjanteita, jotka voi nähdä paljain silmin maastossa. Tyypillisimpiä moreenimuodostumia ovat De Geer- eli pyykkilautamoreenit, juomumoreeniselänteet ja kumpumoreenit sekä pisaranmuotoiset drumliinit. Vaikka muodostelmat rytmittävät maastoa, esimerkiksi De Geer -moreenit näkyvät selkeimmin veden ympäröimänä Saltkaretin näkötornista katsottuna.